Miksi energiaremontti?

”Energiatehokas ja hiilineutraali Suomi”

Energiatehokas ja hiilineutraali Suomi on tavoite, johon on vielä matkaa. Suomalaisten asenteet ovat kuitenkin jo hyvin ympäristöystävällisiä, ja uusi teknologia sekä energian hinnan nousu edesauttavat asiaa. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkein hiilijalanjäljen pienentäjä.

Suurin osa vuonna 2020 rakennettavista rakennuksista on Suomessa lähes nollaenergiataloja. Ne siis tuottavat itse lähes saman verran energiaa kuin kuluttavatkin. Myös kansalaisten ympäristötietoisuus on silloin vielä paremmalla tasolla kuin nyt. Kymmenen vuoden päästä suomalaiset edellyttävät, että tarjolla olevat tuotteet ja palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Yritykset ja julkinen hallinto osaavat myös vastata tähän huutoon paljon nykyistä paremmin.

- Ilmastonmuutos on tosiasia, vaikka jotkut kovaääniset epäilijät ovatkin asiasta toista mieltä. Fossiiliset polttoaineet loppuvat ilmastonmuutoksesta riippumatta ennen pitkää. Hiilineutraalin Suomen rakentaminen kannattaa aloittaa kiinteistöistä, sillä rakennusten ja rakentamisen osuus Suomen hiilijalanjäljestä on noin 38 prosenttia. Lähes nollaenergiataloja voidaan rakentaa Suomeen jo nyt, mutta tulevaisuudessa ne ovat suomalaisen rakentamisen valtavirtaa, painottaa Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen.

Asuinrakennukset ovat keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa. Koko rakennuskannan käyttämästä energiasta ne kuluttavat kaksi kolmasosaa, josta puolestaan pientalojen kuluttama osuus on samansuuruinen. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen on yhtä tärkeää, sillä volyymit ovat likimain samat.

- Molemmissa on tarjolla runsaasti helppoja ja kustannustehokkaita keinoja energiatehokkuuden merkittäväksi parantamiseksi. Koska uudisrakentamisen normiohjaukseen on saatu ennennäkemätön vauhti, olemassa olevat rakennukset ovat nyt Sitran prioriteetti. Niissä on hyvät edellytykset markkinaehtoiselle energiatehokkuuden parantamiselle, toteaa Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija Jarek Kurnitski.

”Miljoonajahti käynnissä”

Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöään vuoteen 2020 mennessä EU:n uusiutuvan energian (RES) direktiivin ehtojen mukaisesti. Lämpöpumppujen avulla Suomen uusiutuvan energian käyttötavoitteesta voidaan kattaa jopa neljännes.

Lämpöpumppualan pioneerina tunnettu Jussi Hirvonen uskoo Suomessa olevan käytössä vuoteen 2020 mennessä jopa miljoona lämpöpumppua.

- Jo pitkään meillä on myyty useita kymmeniä tuhansia lämpöpumppuja vuosittain ja tällä hetkellä niitä on käytössä jo 300 000. Suomessa on noin 700 000 sähkölämmitteistä pientaloa ja puoli miljoonaa kesämökkiä, joiden asukkaiden on energian jatkuvan kallistumisen vuoksi pakko miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Heille lämpöpumppu on potentiaalinen vaihtoehto, Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:stä toteaa.

Suomen uusiutuvan energian käyttötavoitteen kannalta nimenomaan olemassa olevan pientalokannan energiaratkaisujen muuttaminen on oleellisen tärkeää, sillä valtaosa uudisrakentajista valitsee jo lämpöpumppupohjaisen lämmitysratkaisun.

- Jokaisella asennetulla lämpöpumpulla on merkitystä uusiutuvan energian käytön lisääjänä. Jos tavoitellaan suuria energia- ja kustannussäästöjä, ne saavutetaan Suomen ilmasto-oloissa parhaiten tehokkailla maalämpöpumpuilla. Myös poistoilmaa ja ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävillä lämpöpumpuilla päästään merkittäviin ympäristön ja eurojen säästöihin, Hirvonen vakuuttaa.

Energiankäyttötaulukko

Energian loppukäyttä rakennystyypeittäin

Rakennusten osuus Suomen noin 307 TWh:n energian loppukulutuksesta on 116 TWh, mikä ilmenee oheisen kaavion lukujen summasta. Omakotitalojen osuus kulutuksesta on ylivoimaisesti suurin ja siihen sisältyy yli 10 TWh:n tekninen säästöpotentiaali. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla lämmityssähkön ja öljyn osuuksien puolittaminen. Energiatehokkuuden parantamisen ansiosta koko rakennuskannan energiankulutus voi kääntyä laskuun vuoden 2020 tienoilla, vaikka rakentamista jatketaan vähintään nykyisellä tahdilla. Vähemmällä on siis mahdollista tehdä enemmän.

EU:n RES-direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6. 2010)

Etusivulle>